Mikä yhdistää Tarja Halosta ja Himmeliä

maanantai 21. syyskuuta 2009
Sampolassa Palokunnantie 39:ssä sijatsevat vanhainkoti Himmeli on arkkitehtuuriltaan piristävä poikkeus muuten paljolti elementeistä rakennetussa Sampolassa. Juuri tästä syystä Himmeli päätettiinkin 80-luvun lopulla tilata arkkitehdeiltä Raili ja Reima Pietilältä. Pietilöitä pidetään Suomen nykyarkkitehtuurin merkittävimpinä mestareita. Tunnetuimpana työnä pidetään Tampereen pääkirjastoa Metsoa ja presidentin virka-asuntoa Mäntyniemeä.

Ensimmäisen kerran himmelin tontilla alkoi olla rakentamisen merkkejä kesäkuussa 1986 kun valutöiden muotteja valmisteltiin. Peruskivi muurattiin saman vuoden lokakuussa, ja kahden vuoden kuluttua rakennustöiden aloittamisesta heinäkuussa 1988 ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon. Lopullisesti talo valmistui vuonna 1990. Rakennuksen kustannukset olivat 57 miljoonaa markkaa. Suunnittelijan puheenvuoron vihkiäisissä piti professori Reima Pietilä, joka edellisen kerran oli nähty talon harjannostajaisissa. Juhlapuheen vihkiäisissä piti silloinen sosiaaliministeri Tarja Halonen.

Lukiessani vanhoja lehtijuttuja himmelistä, pisti silmääni Satakunnan kansassa 17.12.1988 julkaistu juttu jossa oltiin haastateltu 500 porilaista. Jutun mukaan yli puolet porilaisista eli 59 prosenttia piti päiväkoti Taikurinhatun ja vanhainkoti Himmelin tyyppistä rakentamista liian prameilevana. Enemmistön mielestä Taikurinhattuun ja Himmeliin menneet varat olisi kannattanut sijoittaa useampiin samaa tarkoitusta palveleviin vaatimattomampiin rakennuksiin. Lähteet: Wikipedia ja Satakunnan kansa





































Tove Janssonin kirjasta nimensä saanut päiväkoti Taikurinhattu vihittiin käyttöön syyskuussa 1984. Taikurinhattu oli Arkkitehti Raili Pietilän sekä akateemikko, prosessori Reima Pietilän ensimmäinen lastentalosuunnitelma. Päiväkodin rakentaminen maksoi 12 miljoonaa markkaa (2 miljoonaa euroa).


1 kommenttia: Mikä yhdistää Tarja Halosta ja Himmeliä

Anonyymi kirjoitti...
18. joulukuuta 2009 klo 15.16

Minulla oli kunnia toimia tulkkina Taikurinhatun vihkiäisissä, Tove Jansson, joka on antanut nimet ja ilmeet sisustukselle ja muistaakseni myös eri osastoille, oli paikalla. Myös Pietilöitä olen tulkannut Himmelin valmistumisen aikoihin, Raili itse kertoi, miksi sisäosien ja eritoten käytävien suunnitteluun uhrattiin niin paljon aikaa ja vaivaa: ettei rakennus olisi missään kohdin sairaalamainen, -ei suoria, pitkiä, loputtomiä käytäviä. Mahdollisimman paljon kodinomaisuutta myös huoneiden ulkopuolella. Valitettavasti tämä jäi vain vuosien myötä Pietilöiden haaveeksi, -Himmeliin on sijoitettu lähes pelkästää erittäin huonokuntoisia vanhuksia, jotka eivät pääse nauttimaan itse liikkuen näistä kodinomaisista, yhteisistä tiloista. Myös Himmelin ja Taikurinhatun välinen yhdyskäytävä jäi vaille käyttötarkoitustaan. Pietilät ajattelivat, että sitä myöten vanhukset pääsevät vierailemaan lasten luona ja saamaan näin virkistystä ja piristystä muuten niin yksitoikkoisiin päiviinsä neljän seinän sisällä. Mutta...ajatukset olivat kauniita ja inhimillisiä.

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...